Olli Vuorinen
Ensi yritykseni
Ujostellen ja epäröiden ilmaisen tässä ensi yritykseni kirjallisuuden alalla.
Poikasena, noin kymmenvuotiaana, heräsi minussa harras halu lukemiseen, ja etenkin miellytti minua runot ja laulelmat mitä vain osuin kuulemaan tahi painettuina näkemään. Syntymäpitäjässäni Uukuniemellä oleskeli niillä ajoin melkein sokea, kirjoitusta taitamaton mies, Jaakko Eerikäinen, joka vanhalla kalevalaisella runomitalla sattuvasti sepitteli kaikellaisista oudommista tapahtumista ivarunoja. Ne levisivät suusta suuhun, ja niille kelpolailla naurettiin. Sittemmin sain kuulla kansan suusta loppusointuisia runoja, esim. Paavo Korhosen häälaulun: "No miehet, miehet veikkoset, näin näitä häitä juuvaan, Lopussa viel' ei entiset ja toista aina tuuvaan" sekä Krimin sodan aikuisia sotalauluja, esim. "Arvatkaappa ihmisraukat kuinka aika muuttuu. Jokohan nyt rakas Isä syntisihin suuttuu" ja muutamia muita, joiden loppuvasteet minua miellyttivät. Näiden esikuvien mukaan koetin sitten minäkin kyhätä jotain runontapaista, kirjoittelin niitä seiniin hiilellä tahi savenpalasella, kunnes sain lyijykynän ja vähän paperia käteeni.
Jouduin sitte 18-20 vuotiaana Maaskolan maanviljelyskouluun lähellä Viipuria. Siellä pääsi julkisuuteen Viipurissa ilmestyvässä Otava-lehdessä ensimäinen kynänkyhäykseni. Aihe oli aivan satunnainen. Viipurin pitäjän talonpoikaisnuorukaiset joutuivat eräässä tilaisuudessa kinastelemaan maanviljelyskoulun oppilaiden kanssa. He halveksivat kouluamme ja meitä oppilaita, sanoivat että ei mokomasta räähkäkoulusta kukaan herraksi pääse, ja maata osaa jokainen kyntää koulua käymättäkin. Tällainen puhe harmitti meitä. Minäpä rohkenin kirjoittaa asiasta Otava-lehteen. Se painettiin siihen sanasta sanaan, ja me oppilaat jäimme odottamaan maalaisnuorukaisten puolelta jonkunlaista vastinetta. Sitä ei kuitenkaan tullut.
Tämä ensi yritys julkisuuden alalla yllytti minua useamminkin samaan lehteen kirjoittamaan. Ne olivat joko suorasanaisia tahi runopukuisia, ja käytin silloin milloin mitäkin nimimerkkiä tahi en käyttänyt mitään.
Kun sitten vv. 1862-63 olin samassa maanviljelyskoulussa alkeisopettajana, oli minulla runsaasti aikaa lukemiseen. Viipurin lainakirjasto avasi aarteensa minulle. Siten opin tuntemaan K.A. Gottlundin, Jaakko Juteinin, Paavo Korhosen, Olli Kymäläisen, Pietari Makkosen ja Antti Puhakan runoja. Kalevalaankin tutustuin, ja tällä vanhalla runomitalla useimmat runoyritykseni kyhäsin.
Vuosien vieriessä pirahteli silloin tällöin leipähuolien lomassa pieniä runoja, joita lähetin sanomalehtiin. Ollessani sitten oppilaana Jyväskylän seminaarissa vv. 1868-72 rupesi niitä enemmän syntymään. Tähän vaikutti sekin, että samaan aikaan osui seminaarissa olemaan useita runokykysiä oppilaita: Erkko, Lönnbeck, Killinen, Isa Asp y.m., jotka samaa henkeä herättivät tovereihinkin. Runojani annoin V. Kilpisen toimittamaan "Kansan lehteen", kirjoitinpa erään runon venykkeillä, ja siitä K. minua erittäin kiitteli ja lahjoitti minulle useita venykkeillä painettuja kirjojansa. Vielä enemmän runo-intoa koitui siitä, kun Julius Krohn (Suonio) otti julaistakseen "Suomen Kuvalehdessä" useita runojani. Hauskaa hauskempi oli kun ankara A. Ahlqvist (Oksanen) "Kielettäressä" suosiollisesti arvosteli Jyväskylän seminaarilaisten albumia "Suomen saloilta I" ja siinä mainitsi minunkin runojani. Näitä professorivainajia muistelen arvonannolla vielä nytkin vanhoilla päivilläni.
Olli Vuorinen.
Theodolinda Yrjö-Koskinen
Miten tulin kirjailijaksi
On kysytty, miten tulin kirjailijaksi. Siinä, kuten kaikissa elämäni vaiheissa, olen nähnyt, että "Herra johtaa kaikk' mi kohtaa". Papin tyttärenä jouduin paljon seurustelemaan kansan keskuudessa ja tulin tuntemaan rahvaan miesten ja naisten sisäistäkin elämää. Pappilassa meillä oli viisi palvelijatarta. Usein oli heidän joukossaan nuoria tyttöjä, ja näille kerroin lukemiani ruotsalaisia kertomuksia. He valittivat, ettei sellaisia ollut painettu suomeksi. Mieleeni johtui silloin monasti, että olisi hauska kirjoittaa tapauksia heidän omasta elämästään. Varmaankin heidän olisi hauska lukea sellaista, jota itse olivat nähneet ja kokeneet.
Jouduin sitten vuosien kuluttua naimisiin maisteri J.A. Hahnssonin kanssa, joka oli suomenkielen kolleegana Kokkolan ylialkeiskoulussa, ja me perustimme kodin, jossa suomenkieli oli kotikielenä. Pieni tyttönen kuoli minulta, ja silloin tuntui niin tyhjältä ja ikävältä, että välttämättömästi tarvitsin jotakin erikoista työtä. Kysyin senvuoksi mieheltäni, ottaisiko hän korjatakseen harjoitelmiani, jos hiukan kirjoittaisin suomea. Hän lupasi. Mutta jätettyäni hänelle kirjoitukseni hän hämmästyi, kun huomasi, että se oli kertomus. Hän luki sen ääneensä tohtori Blomstedtille, joka silloin osui olemaan Kokkolassa. Tämä oli sitä mieltä, että se oli julkaistava Novellikirjastossa, jota Suomalaisen Kirjallisuuden Seura juuri siihen aikaan toimitti. Niin siis syntyi minun ensimäinen suomalainen novellini, "Haapakallio, idyllintapainen kertomus Hämeenmaasta". Sitä seurasi joukko toisia. Kansani syville riveille ne kirjoitin, ja kansa on työni runsaasti palkinnut lukemalla niitä.
Siinä kaikessa yksinkertaisuudessaan aihe tulemiseeni kirjailijaksi.
Theodolinda Yrjö-Koskinen.
Liite
AHO, JUHANI: Synt. 1861, tuli ylioppilaaksi 1880, kunniatohtoriksi 1907. Julkaissut: Muuan markkinamies, Rautatie, Papin tytär, Helsinkiin, Yksin, Lastuja I-V, Papin rouva, Heränneitä, Panu, Katajainen kansani I-II, Kevät ja Takatalvi, Tuomio, Sanomalehtimiesajoiltani, Juha, Tyven meri, Omatunto, Rauhan erakko y.m.
ANTTILA, SELMA: Synt. 1867. Julkaissut: Kuvia työväen kaupungista, Hallimajan nuoret, Kaupunginlapsi, Ristiriitoja, Vaihdokas, Pankinjohtajan tytär y.m.
ATRA, KAARLO: Synt. 1879. Julkaissut: Valhetta, Laura, Musta siipi, Kunnian vuoksi, Ariane, Pyhä Cecilia, Salaisia syitä y.m.
CANTH, MINNA: Synt. 1844, kuoli. 1897. Julkaissut: Murtovarkaus, Roinilan talossa, Työmiehen vaimo, Hanna, Köyhää kansaa, Salakari, Kauppalopo, Papin perhe, Novelleja, Sylvi, Anna Liisa, y.m.
ENGELBERG, RAFAEL: Synt. 1882, tuli ylioppilaaksi 1902, fil. tohtoriksi 1914. Julkaissut: Työpajan töminässä, Pyhä muisto, Kotona käymässä, Tuulten tuoreitten hiljainen humina, Pitkän Perän suuresta pitäjästä, Kalevalan tarina, y.m.
HAAHTI, HILJA (Krohn): Synt. 1874, tuli ylioppilaaksi 1898, fil. kandidaatiksi 1902. Julkaissut: Oraita, Helvi, Israelin tyttäret, Kesätoverit, Kotkat, Valkeneva tie, Ikiaartehet, Hehkuvan kevään maa, Kun valkenee, Tuhotulva, y.m.
HÄRKÖNEN, IIVO: Synt. 1882, tuli kansakoulunopettajaksi 1906. Julkaissut: Rajamailla, Karjalan kirja, Kultaisilta päiviltä, Runojen ja metsäin Karjala, Kylätuomari, Heimokannel, y.m.
IVALO, SANTERI: Synt. 1866, tuli ylioppilaaksi 1885, fil. kandidaatiksi 1889, fil. tohtoriksi 1894. Julkaissut: Hellaassa, Reservikasarmista, Iltapuhteeksi, Juho Vesainen, Aikansa lapsipuoli, Anna Fleming, Margareta, Lahjoitusmailla, Tuomas piispa, Erämaan taistelu, Viipurin pamaus, Pietari Särkilahti, Vienan vallan taittuessa, y.m.
JUVA, VALTER: Synt. 1865, tuli ylioppilaaksi 1884, maisteriksi 1890, komissioni-maamittariksi 1896, fil. tohtoriksi 1907. Julkaissut: Kuvia ja säveliä, Runoja, Matkan varrelta, y.m.
JÄRVI, KAARLO, AUGUST: Synt. 1869, tuli ylioppilaaksi 1886, kansakoulunopettajaksi 1901. Julkaissut: Kuvauksia, Työmiehiä, Puoliluonne, Nousukas, Opettaja, Loinen, y.m.
KALLAS, AINO: Synt. 1878. Julkaissut: Lauluja ja ballaadeja, Kirsti, Meren takaa I-II, Ants Raudjalg, Lähtevien laivojen kaupunki, Seitsemän, Suljettu puutarha, Tähdenlento, y.m.
KIANTO, ILMARI: Synt. 1874, tuli ylioppilaaksi 1892, fil. kandidaatiksi 1898. Julkaissut: Väärällä uralla, Soutajan lauluja, Hiljaisina hetkinä, Margareeta, Pyhä viha, Punainen viiva, Pyhä rakkaus, Metsäherran herjaaja, Porokirja, Vienan virroilta, Karjalan kankahilta, y.m.
KAJANDER, ROBERT: Synt. 1848, postiekspeditööri. Julkaissut: Mestarin nuuskarasia, Amalia ystävämme, Postikonttorissa, Pahassa pulassa, Pukkisen pidot, Kumarrusmatka, Sanni Kortmannin koulu, y.m.
KOKKO, JUHANA: Synt. 1856, tuli kansakoulunopettajaksi 1897. Julkaissut: Kölliskö, Räisäspoika, Kruununmetsissä, y.m.
KOUTA, AARNI (Arnold Candolin): Syntyi 1884, tuli ylioppilaaksi 1904. Julkaissut: Tulijoutsen, Dityrambeja, Suomalaisia näyttelijöitä, Jäiset temppelit, Uhriliekki y.m. Suomentanut erinäisiä Nietzschen ja Strindbergin teoksia.
KROHN, HELMI: Synt. 1871. Julkaissut: Kansan hyväksi, Surun lapsi, Mennyt päivä, Vanhan kartanon tarina, Elämäkerrallisia kuvia I-II, Kaksi ihmistä, Kun suuret olivat pieniä, Isa Asp, Siipirikko, Suomen suuria miehiä, y.m.
LARIN KYÖSTI: Synt. 1873, tuli ylioppilaaksi 1895. Julkaissut: Tän pojan kevätrallatuksia, Kylänlauluja, Ajankäänteessä, Kulkurin lauluja, Juhannustulilla, Unta ja totta, Kuisma ja Helinä, Kellastuneita lehtiä, Herra valtuusmies, Tuhkimo ja kuninkaantytär, Musta hepo, Leipä ja laulu, Meren maininkeja, Ad astra, Lemminkäinen, Vuorivaeltajat, Aslak Hetta, Katupeilin kuvia, Oli kerran, Lauluja vanhasta kaupungista, Ballaadeja, Valittuja runoja, Korpinäkyjä, Sydänpäivän lauluja, y.m.
LEINO, EINO: Synt. 1878, tuli ylioppilaaksi 1895. Julkaissut:
Maaliskuun lauluja, Tarina suuresta tammesta, Yökehrääjä, Sata ja yksi laulua, Tuonelan joutsen, Ajan aalloilla, Hiihtäjän virsiä, Johan Vilhelm, Sota valosta, Pyhä kevät, Kivesjärveläiset, Kangastuksia, Päiväperhoja, Helkavirsiä, Simo Hurtta, Kaunosielu, Talvi-yö, Päivä Helsingissä, Naamioita I-V, Runokirja, Tuomas Vitikka, Jaana Rönty, Halla, Olli Suurpää, Suomalaisia kirjailijoita, Nuori nainen, Työn orja, Rahan orja, Naisen orja, Onnen orja, Suomalaisen Kirjallisuuden historia, Tähtitarha, Elämän koreus, y.m. Suomentanut erinäisiä Runebergin, Topeliuksen, Goethen, Schillerin, Danten, Racinen y.m. teoksia sekä valikoiman laulurunoutta.
LINNANKOSKI, JOHANNES: Synt. 1869, kuoli. 1913. Julkaissut: Ikuinen taistelu, Laulu tulipunaisesta kukasta, Taistelu Heikkilän talosta, Kirot, Pakolaiset, Simson ja Delila, Jeftan tytär, Sirpaleita, y.m.
MERILÄINEN, HEIKKI: Synt. 1847. Julkaissut: Korpelan Tapani, Huutolaistyttö, Kuvaus kovilta ajoilta, Kahleeton vanki, Sattumuksia Jänislahdella, y.m.
ONERVA, L. (Madetoja): Synt. 1882, tuli ylioppilaaksi 1901. Julkaissut: Sekasointuja, Mirdja, Runoja, Murtoviivoja, Särjetyt jumalat, Nousukkaita, Mies ja nainen, Inari, Iltakellot, Vangittuja sieluja, Kaukainen kevät, y.m.
VUORINEN, OLLI: Synt. 1842, tuli kansakoulunopettajaksi 1873. Julkaissut: Sepitelmiä, Kotikuusen kuuluvilta, y.m.
YRJÖ-KOSKINEN, THEODOLINDA: Synt. 1838. Julkaissut: Kotikuusen kuiskehia, Huutolaiset, Syksyn karisteita, y.m.